Ota yhteyttä

Raskaus on iso asia ja sen merkitys meille kaikille suuri, mutta erilainen. Jollekin meistä raskaus on iso haave, toiselle se ei ollutkaan toivottu, kolmannelle se voi olla synnytykseen valmistautumista. Jokaisella on oikeus hyvään hoitoon. On oikeus yksilölliseen päätökseen keskeyttää raskaus usein vaikean harkinnan jälkeen. Jos taas toivottu raskaus ei alakaan, meillä on mahdollisuus lapsettomuushoitoon, joka auttaa monia saamaan kaivatun pienokaisen. Raskausaikana meillä on oikeus tutkimuksiin, seurantaan ja hoitoon monenlaisten ongelmien, kuten verenpaineen nousun, perätilan, sikiön rytmihäiriön tai diabeteksen takia. Hyvä hoito vaatii tutkittua tietoa, oli tilanne ja tarve mikä hyvänsä. Tutkittu tieto on hyvän ja tehokkaan hoidon perusta. Maailma ei ole valmis: tarvitsemme jatkuvasti tutkimusta raskauden ja synnytysten turvallisuuden takaamiseksi.

SYNNYTYS- JA RASKAUSAJAN TURVALLISUUS

  • Synnytys- ja raskausajan turvallisuuden ylläpitäminen ja sen edelleen parantaminen on yhtä lailla yhteiskunnallinen kuin lääketieteellinen tehtävä. Euroopassa syntyy yli 5 miljoonaa lasta vuosittain. He ovat tulevaisuuden tekijöitä. Heidän käsisään on maamme ja maanosamme tulevaisuus. Turvallinen raskaus ja synnytys ovat perusasioita, jotka luovat pohjan tasapainoiselle kehitykselle sekä lapsen että perheen kannalta. Terve äiti ja terve vastasyntynyt ovat tavoitteita, jotka on pyrittävä turvaamaan iästä, uskonnosta, sosiaalisesta asemasta, elämäntavoista jne. riippumatta kaikille tasapuolisesti. Synnytysten ja vastasyntyneiden hoidon osalta potilasturvallisuushaasteet ovat erittäin mittavia, koska epäonnistuminen hoidossa vaikuttaa lapsen koko elinaikaan. Eikä inhimillinen ulottuvuus ole edes mitattavissa.

HAASTEET – LASTEN TERVEYS

  • Vaikka synnytys- ja raskausajan turvallisuus on maassamme maailman huippua, ennenaikainen synnytys, sikiön kasvunhidastuma ja rakennepoikkeavuudet aiheuttavat edelleen merkittäviä haasteita lapsen tulevan kehityksen ja selviytymisen kannalta. Nämä haasteet ovat joko lääketieteellisiä, sosiaalisia tai kasvatuksellisia. Pahimmillaan ne koskettavat kaikkia näitä alueita ja voivat merkitä monialaista, jopa päivittäistä erityistuen tarvetta varhaislapsuudesta aikuisuuteen. Lievimmät muodot ovat onneksi yleisimpiä ja vaikutuksiltaan vähäisempiä. Yleensä hyväennusteinen, myöhään alkanut kohdunsisäinen kasvunhidastumakin voi esimerkiksi altistaa aikuisiän verenpainetaudille ja metaboliselle oireyhtymälle ilman että lapsuudessa on selviytymisen ongelmia tai kehitysviiveitä.

HAASTEET – ÄITIEN TERVEYS

  • Tupakointi, päihteet ja lihavuus ovat tärkeimpiä äidin terveyttä vaarantavia tekijöitä. Niihin liittyy hyvin erilaisia riskejä ja usein ne ovat yhteydessä muihin käyttäytymiseen, elintapoihin ja osin myös sosiaaliseen selviytymiseen liittyviin riskeihin. Lihavuus tuo mukanaan suoraan raskautta vaarantavia tekijöitä, kuten sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ja sikiön liikakasvun sekä sitä tietä synnytykseen liittyvät riskit. Äidin terveyskäyttäytymisen riskit lisäävät syntyvän lapsen riskiä astmaan, lapsuusiän lihavuuteen ja kehitysviiveisiin.

ÄITIYSHUOLTO TARVITSEE TUEKSEEN TUTKIMUSTIETOA JA UUSIA KEINOJA

  • Samalla kun synnyttäjien ikä nousee, odottavien äitien ylipaino yleistyy ja elämätapariskit kasautuvat, tarvitaan tutkimustietoa ja uusia keinoja näihin liittyvien riskien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi ja hoitamiseksi. Uutta teknologiaa otetaan käyttöön osana digitalisaatiota, mikä varmasti avaa uusia mahdollisuuksia myös äitiyshuollossa. Biopankkihankkeet helpottavat näytekokoelmien keräämistä pitkäaikaista seurantaa varten ja genomihanke tuottaa tarvittavaa geenitason tietoa. Synnytys- ja naistentautiopin tutkimussäätiö on tukenut raskauteen ja synnytykseen liittyviä tutkimuksia vuosittain pitkän historiansa aikana. Aiheet ovat vaihdelleet ennenaikaisen synnytyksen molekyylitason muutoksista ja geneettisestä taustasta aina sosioekonomisen aseman vaikutusten tutkimiseen. Keinot muuttuvat, mutta samaa tukea tarvitaan edelleen.