Emättimen mikrobiomi loppuraskaudessa -tutkimus

Mikrobiomit ovat useista eri bakteerilajeista koostuvia yhteisöjä, jotka asuvat ihmisen iholla ja limakalvoilla, kuten suolistossa ja emättimessä. Elimistön mikrobeilla on suuri merkitys terveydellemme ja hyvinvoinnillemme, ja mikrobiomien yhteys eri sairauksiin onkin noussut merkittäväksi biolääketieteen tutkimusalueeksi viime vuosien aikana. Mikrobiomien ymmärtäminen ja erityisesti niiden koostumusta ja toimintaa säätelevien tekijöiden tunnistus voi tarjota lääketieteelle merkittäviä sovelluksia tulevaisuudessa.

Jokaisella mikrobiomilla on omat ominaispiirteensä riippuen sen olinpaikasta, ja mikrobiomit vaihtelevat myös eri yksilöiden välillä. Myös emättimen mikrobiomin koostumus on yksilöllinen ja muuttuu naisen elämänkaaren aikana. Emättimen mikrobiomin koostumukseen ja tasapainoon vaikuttavat muun muassa hormonaaliset tekijät, kuten murrosikä, kuukautiskierron eri vaiheet ja raskaus, sekä myös muun muassa naisen etninen alkuperä. Monimuotoisuutta eli eri bakteerilajien runsautta pidetään terveyden merkkinä useimmissa ihmisen mikrobiomeissa, mutta emättimessä tilanne on päinvastainen. Emättimen mikrobiomi koostuu tyypillisesti yhdestä vallitsevasta maitohappobakteeri- eli laktobasillilajista, jonka rinnalla esiintyy muita bakteerilajeja, mutta pienempinä määrinä. Joillakin naisilla emättimen mikrobiomi on kuitenkin tyystin erilainen ja hyvinkin monimuotoinen ilman, että se olisi merkki sairaudesta.

Emättimen mikrobiomin muutokset on liitetty muun muassa ennenaikaiseen synnytykseen, heikentyneeseen hedelmällisyyteen, alttiuteen sukupuolitaudeille, emätintulehduksiin sekä kohdunkaulan solumuutoksiin. Emättimen mikrobiomia synnytyksen lasketun ajan ympärillä ja yli lasketun ajan edenneissä raskauksissa on kuitenkin tutkittu hyvin vähän.

Tutkimukseni tavoitteena on kartoittaa millainen suomalaisnaisten emättimen mikrobiomi on täysi- ja yliaikaisissa raskauksissa lähellä synnytystä sekä itse synnytyksen aikana sekä miten raskauden kesto, aiempi raskaushistoria ja muut yksilölliset tekijät vaikuttavat mikrobiomiin. Tavoitteenani on myös tutkia mahdollista emättimen mikrobiomin ja paikallisesti erittyvien tulehduksen välittäjäaineiden välistä yhteyttä lähellä synnytystä.

Ensimmäisessä osatyössäni tutkin kuinka aiemmat synnytykset, mutta ei niinkään keskenmenoon tai raskaudenkeskeytykseen johtaneet aiemmat raskaudet, näkyvät erilaisena emättimen bakteeristona seuraavan raskauden loppuvaiheessa verrattuna ensisynnyttäjiin. Selvitin myös, kuinka emättimen mikrobiomissa on eroja vielä aivan raskauden loppuviikoillakin raskauden kestoon liittyen ja kuinka yli lasketun ajan menneiden raskauksien mikrobistossa korostuu tietty maitohappobakteerilaji.

Muissa osatöissäni vertailen samoilla raskausviikoilla alateitse synnyttäneiden ja suunnitellulla keisarinleikkauksella synnyttäneiden emättimen bakteeriyhteisöjä, sekä mikrobiomin merkitystä yli lasketun ajan edenneissä raskauksissa. Tarkoituksenani on selvittää muun muassa muuttuko mikrobisto synnytyksen yhteydessä ja voisiko mikrobiomi vaikuttaa yliaikaisuuden vuoksi käynnistettyjen synnytysten kulkuun.

Tutkimustyön ohessa toimin erikoislääkärinä HUS Naistentautien ja synnytysten yksikössä, tällä hetkellä lisääntymislääketieteen yksikössä Tilkan Viuhkassa. Työn ja tutkimuksen vastapainona vapaa-aikani kuluu erilaisten urheilulajien parissa ja luonnosta nauttien. Kesäisin minut löytää parhaiten joko tenniskentältä pallon perästä kirmaamasta tai juoksupolulta ajatuksia tuulettamasta, talvisin lumitilanteen niin vain salliessa hiihtoladulta.