Ani-Heinonen

Tutkimusapurahamme saaja on Ani Heinonen

Lyhennelmä väitöskirjan tutkimussuunnitelmasta

LL Ani Heinonen
MARRASKUU 2019

Raskaudenaikaisen stressin sekä ahdistus- ja masennusoireiden taustatekijöitä on aiemmin tunnistettu useita. Aiemman ennenaikaisen synnytyksen vaikutuksesta äidin psyykkiseen hyvinvointiin seuraavassa raskaudessa on toistaiseksi olemassa vain hyvin vähän tutkittua tietoa.

Väitöskirjatyöni tavoitteena on saada käsitys aiemmin ennenaikaisesti synnyttäneiden tai myöhäisen keskenmenon kokeneiden naisten raskaudenaikaista psyykkisestä voinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Aluksi aihetta tarkastellaan systemaattisesti laaditun kirjallisuuskatsauksen avulla.

Toisessa vaiheessa analysoidaan jo olemassa olevaa aineistoa ja tarkastellaan aiemmin ennenaikaisesti synnyttäneiden raskaana olevien naisten kokemaa stressiä ja mahdollista psyykkistä oireilua, kuten ahdistusta. Näitä muuttujia verrataan aikaisemmin täysiaikaisesti synnyttäneisiin odottajiin. Ryhmiä vertaamalla saadaan uutta tietoa aiemman ennenaikaisen synnytyksen vaikutuksista äidin vointiin seuraavassa raskaudessa.

Kolmannen vaiheen aineisto saadaan meneillään olevasta seurantatutkimuksesta, jossa on mukana sekä aiemmin ennenaikaisen synnytyksen tai myöhäisen keskenmenon kokeneita että aiemmin täysiaikaisesti synnyttäneitä odottajia. Tutkittavilla on käytössä älykello, joka mittaa mm. päivittäisiä askeleita ja sykevälivaihtelua, jota käytetään objektiivisen stressin mittarina. Tietoa subjektiivisesta stressistä kerätään kyselylomakkein ja tutkimusta varten kehitetyn mobiilisovelluksen avulla.
Tietoa kerätään lisää jatkossa myös haastattelututkimuksessa, jonka tavoitteena on kuvata naisten kokemuksia raskaudesta ja synnytyksestä aiemman komplisoituneen raskauden jälkeen ja kartoittaa näin myös kohderyhmän toiveita ja odotuksia siitä, minkälaista tukea he tarvitsevat. Haastateltavat rekrytoidaan aiemmin ennenaikaisesti synnyttäneiden tai myöhäisen keskenmenon kokeneiden naisten ryhmästä.

Tutkimuksesta saadun tiedon avulla voidaan terveydenhuollossa jatkossa vastata raskaana olevien naisten tarpeisiin paremmin ja kehittää seuranta- ja hoitomenetelmiä, joilla näitä naisia saadaan tuettua ja heidän elämänlaatuaan parannettua.