Raskausajan anemia on yleinen raskausajan komplikaatio, josta arvioidaan kärsivän maailmanlaajuisesti lähes 40 % raskaana olevista. Tutkimuksemme tavoitteena on mahdollistaa raskausajan raudanpuuteanemian tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoito sekä ehkäistä äidin ja vastasyntyneen komplikaatioita.
Raskausajan anemian diagnoosi asetetaan, kun hemoglobiinin määrä veressä on alle 110 g/l. Raudanpuute on raskausajan anemian yleisin aiheuttaja. Sen ajatellaan selittävän vähintään puolet anemiatapauksista. Raskausajan raudanpuuteanemialle altistavat monisynnyttäjyys, suolistosairaudet, diabetes ja tupakointi.
Raskausajan raudanpuuteanemian tiedetään yhdistyvän moniin äidin ja vastasyntyneen komplikaatioihin, mutta näyttö syy-seuraussuhteesta puuttuu. Tutkimuksemme tavoitteena on selvittää, miten raskausajan raudanpuuteanemia vaikuttaa äidin ja vastasyntyneen lyhytaikaiseen ennusteeseen. Lisäksi selvitämme anemian vaikutusta odottajan psyykkisiin oireisiin raskausaikana sekä synnytyksen jälkeen. Tutkimme myös raskausajan raudanpuuteanemian vaikutusta imetyksen kestoon.
Tutkimuksessamme suomalaisessa aineistossa keskivaikea raskausajan anemia, jossa hemoglobiinin määrä veressä on alle 100 g/l, yhdistyi lisääntyneeseen ennenaikaisen synnytyksen, sikiön kasvuhidastuman sekä äidin synnytyksen jälkeisten infektioiden riskiin.
Saamamme tutkimustulokset ovat olleet myös osin lohdullisia. Raskausajan raudanpuuteanemia ei vaikuttanut suomalaisessa aineistossa lisäävän merkittävästi odottajan psyykkisiä oireita tai vaikuttavan imetyksen kestoon.
Raudanpuuteanemian ensisijainen hoito on suun kautta annosteltava rauta. Joissain tilanteissa kyseeseen tulee suonensisäinen rautakorvaus. Suonensisäinen rauta korjaa hemoglobiini- ja raudanpuutteesta kertovan ferritiiniarvon tehokkaasti, mutta vaikuttaa siltä, että se ei ole ennusteen kannalta suun kautta annosteltavaa rautaa parempi.
Lotta Kemppinen
Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri
Keski-Suomen hyvinvointialue
