Ihmisen papilloomavirusinfektio on yksi yleisimmistä seksivälitteisesti tarttuvista taudeista. On arvioitu, että jopa yli 80 % seksuaalisesti aktiivisista ihmisistä saa HPV-infektion elämänsä aikana. Viime aikoina on kuitenkin tunnistettu myös ei-seksivälitteisiä HPV:n tartuntareittejä, kuten perheen sisäinen, vanhemmasta lapseen tapahtuva tartunta, mutta näistä tiedetään vielä hyvin vähän.
Erilaisia ihmisen papilloomaviruksen (human papillomavirus, HPV) tyyppejä tunnetaan yli 200. Kroonisella eli pitkittyneellä korkean riskin HPV-infektiolla on todettu olevan merkittävä rooli useiden erilaisen syöpien kehityksessä. Merkittävimpiä näistä HPV-välitteisistä syövistä ovat kohdunkaulan ja suunielun syövät.
Kohdunkaulan syöpää pyritään ehkäisemään sekä seulonnalla että HPV-rokotuksella. Suomessa HPV-rokote tarjotaan ensisijaisesti kaikille 10–12-vuotiaille tytöille ja pojille.
Väitöstutkimukseeni sisällytettiin suomalaisen HPV-perhetutkimuksen (Finnish Family HPV Study) 319 äitiä, 132 isää ja heidän 321 vastasyntynyttä lastaan. HPV-näytteet kerättiin vanhemmilta äidin raskausaikana ja vastasyntyneiltä heti syntymän jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voiko HPV tarttua äideistä ja isistä heidän vastasyntyneisiin lapsiinsa.
Tutkimuksen tuloksena vastasyntyneistä lapsista löydettiin samoja HPV-tyyppejä kuin heidän äideistään ja isistään. Yhtenäiset HPV-tyypit vanhemmilla ja lapsilla viittaavat siihen, että HPV voi siirtyä molemmista vanhemmasta lapseen jo raskauden tai synnytyksen aikana. Isän roolista vastasyntyneen lapsen HPV-tartunnassa tarvitaan kuitenkin vielä lisää tietoa.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että suurin osa vastasyntyneiden HPV-infektioista parantuu itsestään muutamassa kuukaudessa. Tulevaisuudessa on kuitenkin tärkeää selvittää, mikä on varhaislapsuuden HPV-infektion vaikutus yksilön riskiin saada HPV-välitteinen syöpä myöhemmällä iällä.
HPV-tutkimus on tärkeää, koska viruksen aiheuttama tautitaakka on edelleen maailmanlaajuisesti valtava. HPV:n tarkkojen tartuntareittien selvittäminen auttaa optimoimaan ennaltaehkäisevää hoitoa.
Nelli Kalliomaa
Naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri
Vaasan keskussairaala
